Hiljaiseloa Adelaidessa

Coromandel Valley, Adelaide Hills 16.2.

On vietetty täällä Adelaiden kukkuloilla hiljaiseloa viimeiset neljä päivää - ihan tervetullutta vaihtelua Uuden Seelannin vauhtiviikkojen jälkeen. Uudessa Seelannissa ei oltu käyty koskaan aikaisemmin, ja näkemistä oli niin paljon, että paikoilleen oli vaikea asettua. Eteläsaaren eteläosat maltettiin sentään jättää seuraavaan kertaan (toivottavasti vielä tulee mahdollisuus); meillä ei ollut sanottavammin tarvetta päästä kokemaan lunta, jäätä ja tihkusadetta tällä reissulla.

No, ei täällä oloakaan ehkä ihan pelkäksi hiljaiseloksi voi kutsua; on jo ehditty käydä täkäläisessä eläinpuistossa, illallistaa Dellan ja Louisen ystävien luona, käydä MacLaren Valen viinitarhoilla, nauttia piknikkiä beachilla ja pestä pyykkiä yms. On ollut kuitenkin rentouttavaa, kun ei tarvitse rahdata kaikkia kimpsuja autoon joka toinen päivä.

Jonkin verran on päässyt matkan varrella tavaraa kertymään, joten pitää varmaan käydä jonain päivänä postittamassa matkaoppaat ja muuta ylimääräistä kamaa kotiin. Turha niitä on enää Australian länsirannikolle ja Hongkongiin raahata. 

Adelaide on meille jo entuudestaan tuttu paikka; vietin täällä valmistumisen jälkeen 2-3 kuukautta vuodenvaihteessa 1982-83 (28 vuotta sitten!) ja uudestaan taas kaksi viikkoa yhdessä Paken kanssa tammikuussa 2007. Tänne on ollut helppo tulla, koska olemme saaneet majoittua ystävien luona. Olen tuntenut Dellan vuodesta 1976 alkaen (35 vuotta!!), jolloin opiskelimme molemmat italiaa Perugian ulkomaalaisyliopistossa (Università Italiana per Stranieri). Viimeksi Paken kanssa täällä ollessamme asuimme vanhassa talossa Adelaiden keskustan läheisyydessä, tällä kertaa Adelaiden kukkuloille rakennetussa uudessa talossa.

 Coromandel Valleyn alue on kaunista ja rehevänoloista seutua, jossa on asutusta melko harvassa. Luonto on kuitenkin kuivaa, kuten yleensäkin Etelä-Australiassa, joten täällä on varauduttava huolellisesti metsäpaloihin. Tässäkään talossa ei ole mitään puisia osia ulkopuolella, seinät on rakennettu paikalla valetuista harkoista (mud bricks), joihin on käytetty tontilta saatua maa-ainesta sekä aaltopellistä ja lasista, ja ikkunankarmit ovat alumiinia. Kylppäriin on rakennettu lämpöeristetty bunkkeri, jonne on mahdollista pelastautua, mikäli pakeneminen metsäpalon alta on mahdotonta. Toimii kuulemma ”kohtalaisessa” metsäpalossa, mutta rajussa palossa bunkkeristakaan ei ole apua. Tänä vuonna on kuitenkin ollut poikkeuksellisen sateista ja viileää la Niña –sääilmiön vuoksi, joten metsäpaloriski ei ole onneksi niin suuri kuin normaalisti.

Viikonloppuna sää oli yllättävän viileää, alle 20 astetta, mutta nyt ollaan jo reilusti yli 30 asteessa. Viikonloppuna retkeiltiin yhdessä Dellan ja Louisen kanssa lähialueilla ja maanantaina, isäntäväen palattua töihin, vuokrattiin meille oma auto (tällä kertaa Audi, saatiin kuulemma alennuksella!).

Maanantaina kierreltiin lähistöllä olevissa historiallisissa ”saksalaiskylissä”, Hahndorfissa, Balhannahissa ja Lobethalissa. Tänne muutti paljon saksalaissiirtolaisia 1830-luvulla, ja saksalaisperinne näkyy alueella vieläkin vanhoissa rakennuksissa, paikannimissä, viinitarhoissa, pikkupanimoissa ja kapakoissa. 

Eilen, tiistaina, omistauduttiin lähinnä ruokavarastojen kartuttamiseen ja kokkailuun. Tänä iltana aiotaan järjestää suomalainen päivällinen kahdeksalle hengelle. Adelaidessa on onneksi aivan mahtava katettu keskustori (central market), josta saa melkein mitä vaan. Hankittiin kalatukusta iso lohi, josta osa pistettiin illalla graavautumaan, loput on tarkoitus savustaa tänään. Kanttarelleja löytyi valitettavasti vain kuivattuina (7 dollaria pienen pieni rasia!), mutta ehkä niistä irtoaa vähän makua sienimuhennokseen. Ruisleipääkiin saatiin hankittua, saksalaista tosin. Vodka on jo pakkasessa, joten eiköhän tästä ihan hauskaa tule!

Tarkoituksena on oleskella vielä pari päivää täällä Etelä-Australiassa ja jatkaa perjantaina iltapäivällä Perthiin Länsi-Australiaan. Kirjoittelen sieltä sitten lisää.