Wellingtonista eteläsaarelle

Buena Vista Apartments, Marahau, Abel Tasman National Park 5.2.

Wellingtonissa vietettiin pari päivää. Useampi tunti vierähti torstaina Te Papan museossa, joka osoittautui todellakin maineensa veroiseksi. Sisäänpääsy museoon oli ilmainen ja viidessä kerroksessa oli tarjolla jokaiselle jotakin, oli Uuden Seelannin siirtolaisuuden historiaa, geologiaa, taidetta, maorikulttuuria, polynesialaisten merenkuluun liittyvää tietoa  – mitä vain kuvitella saattaa. Te Papassa voisi helposti viettää useamman päivän, mutta nyt oli tyydyttävä vain parhaimpiin ”must see” -juttuihin.

  Ajettiin myös kaapeliratikalla ylös kukkuloille ihailemaan kauniita maisemia ja samalla tuli käytyä Cable Car –museossa. Muuten aika kului Wellingtonissa lähinnä kävellessä ja aina välillä paikallisten mikropanimoiden tuotteita maistellessa. Viimeisenä iltana kävin vielä valloittamassa majapaikkamme vieressä olevan Mount Victorian huipun (ei kamalan korkea, pikemminkin kukkula) ja etsimässä luolaa, jossa hobbitit piileskelivät LOTR-trilogin ekassa osassa. Ei löytynyt luolaa, mutta tunnelma metsässä oli kuitenkin sadunomainen.

Wellington tuntui paljon sympaattisemmalta kaupungilta kuin Auckland. Kaupunki on rakennettu kukkuloille, ja jäljellä on vielä aika paljon vanhaa rakennuskantaa. Tunnelmassa oli jotain samaa kuin San Franciscossa, joskin sillä erotuksella, että rakennuksissa täällä näkyy ehkä enemmän ajan patinaa – niitä ei ole kaikkia entisöity viimeisen päälle. Tämä johtuu varmaan osittain siitä, että vanhoissa taloissa asuu enimmäkseen ihan tavallisia mattimeikäläisiä, joilla ei ole välttämättä varaa kallisiin remontteihin.

Booklovers B&B oli majapaikkana täydellinen valinta, vanha puutalo kävelymatkan päässä keskustasta ja useiden bussilinjojen reitin varrella. Vastaanotto B&B:ssa oli todella lämmin ja muutenkin tunnelma rento. Saimme itse päättää, koska haluamme aamiaista, ja huoneen ulkopuolella oli käytävällä jääkaappi, jossa oli tarjolla paikallisia viinejä, olutta, sherryä ym. Uskokaa tai älkää, mutta osattiin kyllä käyttäytyä luottamuksen arvoisesti ja nautittiin koko aikana kaikkiaan vain pari lasillista viiniä.

Perjantai-aamuna majapaikan emäntä Sonja heitti meidät ystävällisesti autollaan laivaterminaaliin, koska taksia olisi ollut vaikea saada Wellingtonissa samana päivänä alkaneen kansainvälisen rugby-turnauksen vuoksi. Matkattiin sitten Interislander-lautalla tänne eteläsaarelle Pictoniin, jossa meitä odotti uusi vuokra-auto (edellinen jätettiin Wellingtoniin). Laivamatka kesti kaikkiaan vähän yli kolme tuntia, ja viimeisimmän tunnin aikana maisemat olivat aivan mahtavat laivan luoviessa pitkin Marlborough Soundsin kapeita salmia. 

 Ensimmäinen yö eteläsaarella vietettiin Nelsonissa, taiteilijoiden ja käsityöläisten asuttamassa pikkukaupungissa noin 1,5 tunnin ajomatkan päässä Pictonista länteen. Matkalla pysähdyttiin lounaalle pikkuruisessa Havelockissa, joka mainostaa itseään maailman viherkuorisimpukkapääkaupunkina (Greenshell Mussel Capital of the World). Kyllä oli simpukat hyviä – ja suuria! On muuten tällä reissulla käväisty toisessakin merkittävässä pääkaupungissa, pohjoissaareen luoteisosan Dargavillessä, joka – kuten kaikki tietävät - on maailman ”kumara”- eli ”sweet potato” -pääkaupunki.  

Tänään saavuttiin tänne Marahauhun, pieneen kylään aivan Abel Tasmanin luonnonpuiston kupeessa. Matkan varrella napattiin kylmälaukkuun mukaan välttämättömiä ruokatarvikkeita supermarketista ja Rieslingiä Neudorfin viinitilalta.

Täällä eteläsaaren pohjoisosissa vuorovesivaihtelu on todella voimakasta, iltapäivällä oli talsittava toista kilometriä veden alta paljastuneella hiekka-aavikolla, ennen kuin päästiin vilvoittelemaan kristallinkirkkaaseen veteen. Jos oikein uida olisi halunnut, olisi pitänyt kahlata pohkeensyvyisessä vedessä vielä toinenkin kilometri.

Huomenna on tarkoitus lähteä koko päivän retkelle luonnonpuistoon. Osa matkasta taittuu veneellä, osa patikoiden ja loput kajakilla.

Toivottavasti saan tämän nettiin jossain vaiheessa, täällä ei oikein yhteydet toimi ja puhelinkin on täysin mykkä.

maanantai 7.2.

Ei pelanneet yhteydet, joten lähetän tämän nyt jälkikäteen Murchisonissa olevasta nettikahvilasta. Ollaan nyt matkalla Punakaikiin länsirannikolle. Eilisestä retkestä kirjoitan myöhemmin.