Tutkimassa saaren pohjoisrannikkoa

Jatkoa Kauailta

Tiistai 10.1. oli tyyni, aurinkoinen päivä. Herättiin taas jo auringon noustessa, noin seitsemän maissa ja oltiin tien päällä matkalla saaren pohjoisosiin jo ennen yhdeksää. Etäisyydet ovat täällä lyhyet, saari on halkaisijaltaan n. 30/40 mailia eikä minnekään ole itärannikolta (jossa asumme) 1,5 tunnin ajoa pidempi matka.

Itärannikon pohjoisosassa ja etenkin pohjoisrannikolla on uskomattoman upeat maisemat. Luonto on jylhää ja merenkäynti  rankkaa; näin talviaikaan useimmilla rannoilla on varoitukset pinnanalaisista virtauksista ja yllättäen iskevistä tappaja-aalloista. Paikalliset surffaajat eivät tietenkään näistä varoituksista piittaa, me kyllä otettiin ne todesta ja uitiin vain valvotuilla rannoilla (ollaanhan tässä jo aikuisuuden kynnyksellä) . Täytyy kyllä sanoa, etten ole eläessäni nähnyt tällaisia aaltoja – ne ovat todellakin talonkorkuisia! Tyyni valtameri on kaikkea muuta kuin tyyni!

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Anahola Beach, joka on paikallisen alkuperäisväestön suosima ranta. Ranta oli vaikea löytää, koska sinne ei ollut minkäänlaisia tienviittoja, mutta löytyihän se lopulta hyvällä tuurilla. Kaunista oli, eikä paikalla näkynyt lisäksemme kuin jokunen kalastaja ja merellä temmeltävät delfiinit. Seuraava stoppi oli Kilauea Pointin majakka – sieltä näimme taas kerran valaita.

Länttä kohti ajaessa ohitettiin taro-viljelmiä. Taro on ollut olennainen osa ruokavaliota koko Oseanian alueella vuosisatojen ajan. Täällä Havaijilla taroa kutsutaan kaloksi  ja siitä tehdään jonkinlaista puuroa eli poita. En ole vielä päässyt maistamaan eikä ole niin väliksikään - muistuttaa kuulemma maultaan lähinnä tapettiliisteriä.

Hanalei oli rennonoloinen surffipummien ja ikihippien tukikohta. Oltiin molemmat sitä mieltä, että paikka olisi tunnelmaltaan sopinut meille paremmin kuin nykyinen majapaikkamme Wailuassa. Tiedä sitten, kumpaan ryhmään meidät tulisi laskea…

Upeimmat näkymät olivat tien loppupäässä saaren luoteiskolkassa, josta alkaa Na Palin luonnonpuisto. Na Paliin ei ole teitä, seutu on niin vaikeakulkuista, että sinne pääsee ainoastaan patikoiden. Lähdin reippaasti kiipeämään rinnettä ylös vesipullo pakattuna reppuun Paken jäädessä meditoimaan ja hoitamaan jalkahiertymiään hiekkarannalle.  Kuvittelin patikoivani tunnin pari, mutta pupu tuli pöksyyn jo ensimmäisen vartin jälkeen siinä vaiheessa, kun jyrkänteen reunalla kulkeva polku kapeni puolimetriseksi. Totesin, että tämä ei ole korkeanpaikankammoisen hommaa (etenkään kun polku oli edellisen päivän sateiden jälkeen niljakkaan liukas), ja päätin kääntyä takaisin. Alastulo olikin sitten huomattavasti haasteellisempaa kuin ylös kiipeäminen, ja paluuseen sain kulumaan vähintäänkin puoli tuntia.

Täällä Kaua’in luoteiskolkassa on muuten kuvattu osa Jurassic Park –elokuvan kohtauksista, osa on kuvattu Costa Ricassa.  Meikäläisellä taitaa olla jonkinlainen viehtymys näihin esihistoriallisiin maisemiin.

Päivän viimeinen kohokohta oli tapaaminen jättiläismäisen merikilpikonnan kanssa Aninin rannalla. Ranta oli riutan suojaama, joten pääsin snorklaamaan. Olin juuri palaamassa rannalle, kun huomasin kilpikonnan uivan suoraan alapuolellani noin metrin päässä. Hieno kokemus!

Tässä lista tähän mennessä tehdyistä eläinhavainnoista:

- valaat (2 kertaa ja kaukaa) 

- delfiinit

- musta villisika Waimea-kanjonin alueella maanantaina

- merikilpikonna 

 - villiintyneet kanat, joita on kaikkialla, jopa lentokentällä 

-  muut linnut (joista useimpia en ole aikaisemmin nähnyt) 

-  värikkäät kalat.

Tänään keskiviikkona herättiin hurjaan myrskyyn. Pitkin päivää on saatu aikamoisia rankkasateita, välillä oli onneksi kuivempikin jakso.  Ei annettu sään haitata, vaan lähdettiin aamupäivällä liikkeelle saaren eteläosiin, Koloan historialliseen plantaasikaupunkiin ja Poipuun, jossa on saaren hotelli- ja condo-keskittymä. Ei mikään kiinnostava paikka, mutta tulipahan katsastettua. Poipusta lähti rantaa seuraileva patikointireitti, joka oli huomattavasti helpompi kuin eilinen Na Palin reitti, joten päästiin vähän harrastamaan liikuntaakin.

 

Huomenna torstaina on viimeinen päivä täällä Kaua’illa, perjantaina lennetään pariksi päiväksi Honoluluun Oahun saarelle. Sunnuntaina matka jatkuu Fidjille.